Viime blogimerkinnästähän on jo vierähtänyt kolme kuukautta :O Voivoi minua.
Isilme on kokenut syksyn aikana muutamia sisältöä koskevia muutoksia. Listat (kasvatti ja kisa) vaihtuivat muun sisällön kanssa samalla ulkoasupohjalle (missäköhän tilassa mahdoin olla, kun keksin laittaa nuo pop-upeiksi oO'), vieraskirja uusittiin kokonaan ja pyrin nyt tämän vuoden aikana kirjoittamaan kaikki tekstit uusiksi.
Jaja... Niin, oli miulla oikeasti jotain asiaakin: kisat ja kisaaminen.
Hevosten menestys kisoissa on Se Asia, jonka takia tätä harrastusta jaksaa jatkaa vuodesta toiseen. On hykkerryttävää nähdä oma hevonen ja oman tallin kasvatti arvokilpailuiden palkintosijalla ja voin myöntää lähes hihkuneeni riemusta, kun yksi Isilmen hevosista kantakirjattiin ensimmäiselle palkinnolle.
Kun tarkemmin ajattelee, ovat nimi listaan-kisat vain nääääin pieni osa kaikkea sitä kisailun määrää, johon virtuaalimaailma nojautuu. Vuonna kivi ja keppi, eli ensimmäisen virtuaalitallin aikaan sitä mietti pienet harmaat aivosolunsa pyörryksiin, että kuinka sitä saisi tallilleen hoitajia. Mitä minun pitää tehdä, että saisin tallilleni enemmän hoitajia kuin tuolle toiselle? Yksi hoitaja on aina toiselta pois, eli one point for Shiro! Ja sama kaava toistuu monessa eri muodossa.
VRL on ruokkinut pienten ja suurten virtuaalihevostelijoiden kisahimoa jaosten ja rankingien myötä ja nyt mukaan on tullut myös tallien arvostelu. Tämä tallien arvostelu on potkaistu käyntiin vauhdilla ja lyhyen ikänsä aikana on talleja palkittu jo aika liuta. Ainakin omalla kohdalla tämä arvostelusysteemi on herättänyt patalaiskan omistajan panostamaan enemmän tallin sisältöön: ehkä jo olisi hyvä aika naputella keskeneräiset sivut kuntoon ja tehdä lisää sisältöä. Kiiltävän viiden tähden rivin uhmailu on houkutteleva haaste, johon aioin tarrautua kiinni tosissani. Tiedä sitten pääseekö Isilme ikinä arvosteltavaksi asti, omistaja kun taipuu tällaisissa tilanteissa turhaan perfektionismiin ;)
Hevosten kilpailuttamisesta. Itseasiassa vasta tämän kuluneen vuoden aikana on tullut tajuttua, että ei se hevosten kilpailuttaminen ole ihan niin haudanvakava homma. Max. kilpailupisteiden saavuttaminen esim. KRJ:n laatuarvostelun mukaan (40 sijoitusta) on toki melko työläs homma kaltaiselleni satunnaiskisaajalle (jonka hevosista sijoittuvat aina ne väärät), mutta eihän noita sijoituksia nyt tarvitse kuukaudessa kasata, VHKR-ikääntymiselläkin aikaa sijoitusten kasaaminen on lähes yhden IRL:n vuoden verran!
Ja loppuun vielä mietteitä kisoista kisajärjestäjän näkökulmasta.
Isilmessä järjestettiin syyskuussa KRJ:n alaiset kilpailut. En mainostanut kisoja ht.netissä, jotta luokat eivät täyttyisi aivan heti. Mutta kuinkas kävikään: avoimista luokista kaksi jäi vajaaksi (rajoitus 50 ratsukkoa), vaikka mainostin kisoja melkoisen ahkeraan ht.netin puolella! Olin kyllä aivan ällikällä lyöty. Ja sitten vielä maristaan, että jaosten alaisiin kisoihin ei muka mahdu ikinä mukaan...
